Euroopan unionin tulevaisuus

Eu:n tulevaisuus

 
Kuva: 12NUR Petra Kukonlehto
Eu:n tulevaisuus
12NUR Petra Kukonlehto - maanantai, 15 joulukuu 2014, 22:53
 

1. Kuinka paljon unioni voi vielä laajentua? Talous? Ympäristö? Luulen, että unionilla on edessään paljon haastavia kysymyksiä. Esimerkiksi uusien maiden hyväksyminen, erityisesti Turkki sekä muut itämaat. Ja jos Turkki joku päivä liittyy unioniin, ongelmaksi saattaa koitua se, kuinka luoda ulkosuhteet Turkin rajanaapureihin lähi-idässä. Talousongelmat ovat varmasti paljon suuremmat. Kriisimaiden taloudet pitäisi saada kuntoon ja velka pienentymään. Inflaatiota pitäisi pystyä estämään sekä saada euro vakaammaksi. Erityisesti nuorten työttömyysprosentti pitäisi saada mahdollisimman alas, jotta veronmaksajien määrä kasvaisi.

2. Suurimmat syyt ovat varmasti taloudellisia ja arvovaltaisia. Unioniin liittyminen tuo mukanaan suuret ja laajentuneet markkina-alueet ja kauppa tulee ns. sisämarkkinoiksi. Eu:n yhteinen talous on kuitenkin sen verran suuri, että se pystyy jo kilpailemaan esim. Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa. Köyhemmat maat hyötyvät eu:n antamista tuista ja maksuista. Kansalaisille EU tuo mukanaan paljon helpommat ja paremmat koulutus- ja työmahdollisuudet. Ulkoimaille lähteminen työn ja koulun perässä helpottuu vapaan liikkumisen ansiosta. Myös matkailu helpottuu yhteisten passien ja Schengen alueen takia. Jotkut ehkä haluavat kokea enemmän yhteenkuuluvuutta muiden Euroopan maiden kanssa, mitä unioni edustaa.

3.Mallit ovat syvenevä integraatio, jossa yhteistyö lisääntyy ja EU muuttuu liittovaltion suuntaa. Toinen on eriytyvä integraatio, jossa maat kulkevat eteenpäin eri tahdissa. Kolmas on integraation kriisiytyminen, jossa yhdentyminen jämähtää paikoilleen tai hidastuu huomattavasti.

En usko syvenevään integraatioon, vaikka paljon uusia yhteisiä lakeja ja sopimuksia tuleekin, on liittovaltio mallilla niin paljon vastustajia. En myöskään usko, että EU:n kehitys jämähtäisi täysin paikoilleen. Todennäköisemmältä tuntuu eriytyvä integraatio. Pelkään pahoin, että kriisi- ja itämaat saattavat jämähtää paikoilleen, kun taas suuremmat ja vakaammat maat edistyvät ja etenevät yhdentymisessä nopeampaa.